Cleyver Joshua on vanhin kolmesta veljeksestä ja sosiaalinen viestijä. 15-vuotiaasta lähtien hän alkoi käydä kirkossa kutsusta, jonka sai Lähetyssisaret Parish Action jotka kävivät hänen seurakunnassaan. "Jumala antoi minulle pieniä "tehtäviä" matkan varrella", hän selittää.
Noina nuoruusvuosina hän toimi seurakunnan nuorisoryhmän koordinaattorina ja löysi näin Jumalan suuren perheen. "Tästä syystä kirkko on minulle suuri perhe, jonka rinnalla Jumala muovaa meitä onnellisiksi", sanoo tämä venezuelalainen seminaarilainen.
Vaikka hän oli hyvin tyytyväinen kaikkeen, mitä hän teki nuorisoryhmässä, "sydämessäni tunsin silti levottomuutta, ymmärsin, että Jumala pyysi minulta enemmän". Valmistuttuaan yhteiskunnalliseksi viestijäksi hän työskenteli uskonnollisissa radio- ja televisio-ohjelmissa, ja hänessä alkoi muodostua selkeämpi ajatus: "julistaa Jumalaa paitsi sanoillani myös koko elämälläni".
Siksi, harkintaprosessin jälkeen, 13. toukokuuta 2014, Fatiman neitsyt Marian juhlapäivänä, Neitsyt Marian äidillisessä suojeluksessa, "päätin hyväksyä tämän seikkailun, johon Jumala kutsui minua, tien pappeuteen! Samana vuonna astuin pappisseminaariin, ja viisi vuotta myöhemmin, filosofoinnin jälkeen, Jumala yllätti minut jälleen piispani kautta, Piispa Carlos Alfredo Cabezasjoka ilmoitti minulle haluavansa lähettää minut opiskelemaan Espanjaan.
"Tunsin heti Jumalan äänen, joka oli ensin kutsunut minut Espanjassa syntyneen seurakunnan kautta ja joka nyt halusi minut tähän maahan vahvistamaan koulutustani. Saavuin 8. syyskuuta 2019 Bidasoan kansainväliseen seminaariin, paikkaan, jossa Jumala on antanut minulle hyvin suuren ja monipuolisen seminaarilaisten ja kouluttajien perheen.
Mitkä ovat Venezuelan tärkeimmät uskonnonvapauteen vaikuttavat ongelmat?
"Venezuelan sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen kriisi vaikuttaa suoraan siihen, miten Venezuelan kansa ilmaisee ja elää uskoaan. Samat ihmiset, jotka kokoontuvat kirkkoihimme, joutuvat lähtemään maasta parempien elinolojen perässä, se, joka joutuu jonottamaan loputtomiin perustarpeiden perään, se, joka joutuu kaksinkertaistamaan työaikansa, koska yksi palkka ei riitä kotitalouden elättämiseen.
Pastorimme ovat tuominneet nämä julmuudet, joita venezuelalaiset kokevat, ja monet ovat sekoittaneet tämän äänen ajatellen, että kirkko haluaa "leikkiä politiikkaa", mutta näin ei ole, vaan piispamme täyttävät tehtävänsä ilmoittaa ja tuomita ajoissa ja ajasta riippumatta, mitä maassa tapahtuu, jotta Venezuelassa pyhiinvaelluksella olevalle Jumalan kansalle saataisiin parempi elämänlaatu."
Onko katolisista käytännöistä poikkeavien uskomusten määrä lisääntynyt?
"Venezuelan kirkko on, kuten aiemmin on todettu, tuominnut hallituksen huonon hallinnon ja saanut vastaukseksi vallanpitäjien taholta sellaisten kulttuuritoimien edistämistä, jotka ovat kaukana kristillisestä perinteestä ja vastoin sitä. Presidentti Hugo Chávezin ja katolisen kirkon välisiin riitoihin ajautuneen presidentin jälkeen on omaksuttu niin sanottu "uskonnollinen monimuotoisuus", erityisesti Santeria. Chávez olikin niin sanotun Venezuelan bolivariaanisen tasavallan ensimmäinen presidentti, joka teki Santeriasta hallituksen "virallisen uskonnon" ja saavutti näin valtavan yhteiskunnallisen ja poliittisen vaikutusvallan.
Tällä hetkellä Nicolás Maduron hallinnon aikana tämäntyyppiset käytännöt ovat lisääntyneet. Hallituksen aloitteesta järjestettiin 24. kesäkuuta 2021 Venezuelassa ensimmäinen María Lionzaa (spiritistien jumaluutta) kunnioittavien santerojen "kultistien" kokous, jossa he haluavat tehdä María Lionzasta maan suojeluspyhimyksen, minkä tulkitaan olevan santerian pyrkimys korvata hallituksen tuella maan perinteinen suojelija Coromoton neitsyt tällä pakanallisella hahmolla".
Miten Venezuelalla menee, onko sosiaalinen kehitys edistynyt?
Mielestäni Venezuelan suurin edistysaskel on se, että se on löytänyt vahvan, veljellisen ja sinnikkään kansan, joka selviytyy vaikeuksista. Venezuelan kirkko on auttanut suuresti tässä edistyksessä, joka, vaikka se näyttää pieneltä, on mittaamattoman arvokas. Kirkon suuresta työstä voin nostaa esiin Caritas-säätiön työn kansallisella tasolla, jolla se on tuonut ruokaa ja vaatteita monille venezuelalaisille.
Cleyver Josué Gómez Jiménez on seminaarilainen Punto Fijon hiippakunnassa Venezuelassa. Hän on 31-vuotias ja opiskelee tällä hetkellä teologiaa Bidasoa International Seminaryssä Pamplonassa.
Näin hän määrittelee nuoret venezuelalaiset: Nuorille venezuelalaisille on ominaista, että he ovat "unelmoijia", he unelmoivat maasta, joka on täynnä rauhaa, onnea ja turvallisuutta ja jossa ihmisillä on ruokaa ja lääkkeitä. He unelmoivat siitä, että he voivat elää maassamme eikä heidän tarvitse lähteä maasta näiden resurssien puutteen vuoksi. He ovat löytäneet vastauksen näihin suuriin unelmiin Jumalasta uskon kautta, joten heistä on tullut kirkkomme kantava voima. Emme voi puhua Venezuelan kirkosta mainitsematta nuoria, jotka omaleimaisella hengellään läpäisevät kaikki apostoliset ryhmät ja jotka ovat joka päivä sitoutuneet paremman maan puolesta.
Millaisena näette maanne nuorison uskonnollisesta näkökulmasta?
Nuorille venezuelalaisille on ominaista, että he ovat "unelmoijia", he unelmoivat maasta, joka on täynnä rauhaa, iloa ja turvallisuutta ja jossa ihmisillä on ruokaa ja lääkkeitä. He unelmoivat siitä, että he voisivat asua maassamme eikä heidän tarvitsisi lähteä maasta näiden resurssien puutteen vuoksi. He ovat löytäneet vastauksen näihin suuriin unelmiin Jumalasta uskon kautta, de modo que se han convertido en el motor de nuestra iglesia. No podemos hablar de iglesia en Venezuela sin hacer referencia a la juventud que con su ánimo característico impregna todos los grupos de apostolado y apuesta cada día por un mejor país.
Miten luulet, että Jeesuksen sanoma voi tavoittaa heidät paremmin?
Jos poliittinen sektori tekisi yhteistyötä uskon välittämisessä, evankeliumin ilosanoman saisi epäilemättä paljon enemmän nuoria. Venezuelan kirkko jatkaa kuitenkin päivä päivältä työtään evankelioidakseen nuoria ja tuodakseen heille rohkaisevaa sanomaa vaikeuksien edessä.
Voisitteko tehdä ehdotuksia piispainkokouksen synodaalisuudesta?
Es una gran oportunidad que toda la iglesia debe aprovechar, en especial los laicos, pues el sínodo busca reflexionar, entre otras cosas, sobre cómo son escuchados y la manera en que se van construyendo los lazos comunicativos en las comunidades. Con el Sínodo se nos brinda un momento de profunda reflexión sobre la manera en la que estamos siendo Iglesia, es un modo de mirar al interior de la vivencia de nuestra fe para poder dar frutos abundantes. Se invita nuevamente a abrir las puertas de la Iglesia, no solo a quienes frecuentan las parroquias, sino a todos.
Miten kaikkien katolilaisten pitäisi paremmin osallistua ja tavoittaa ihmisiä?
Elämme täysin sitä, mitä tunnustamme, ja tämä ilmenee kunnioituksena, suvaitsevaisuutena ja toisten kohtaamisena. Meillä voi olla kiusaus pitää itseämme tuomareina ja arvostella niitä, jotka eivät ajattele samoin kuin me, tai mikä vielä pahempaa, osoittaa muita "syntisinä", ikään kuin me olisimme täydellisiä.
Tällaisilla asenteilla emme näytä hyvää kuvaa Jeesuksen Kristuksen kirkosta, joka lähti tapaamaan publikaaneja, julkisia syntisiä, syrjäytyneitä naisia, Rooman miehitysarmeijan sotilaita, spitaalisia... Uskon, että Jeesuksen esimerkkiä seuraten voisimme houkutella enemmän ihmisiä Hänen luokseen.
Mitä mieltä olet sosiaalisen median evankelioimisesta?
Sosiaalisen viestinnän asiantuntijana näen sosiaalisen median loistavana välineenä evankelioinnissa. Elämme yhä digitaalisemmassa maailmassa, emmekä voi olla tekemättä Jumalaa läsnäolevaksi tässä tilassa.
Tässä yhteydessä on tärkeää ymmärtää, että aivan kuten kirkon sisällä on monia lahjoja, myös sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuvassa evankelioinnissa on erilaisia tapoja, jotka palvelevat tiettyä osaa Jumalan kansasta (lapsia, nuoria, aikuisia, vihittyjä, uskovia, maallikoita...). Jos emme ymmärrä tätä, saatamme joutua vaaraan vertailla ja tuomita tapoja, joilla verkostoja käytetään evankelioinnissa, ja viedä näin niiden ansiot. Omalta osaltani käytän sosiaalisia verkostojani julkaistakseni viestejä ja pohdintoja uskostamme, ja samalla jatkan päivittäisten kokemusteni julkaisemista, koska emme voi erottaa jokapäiväistä elämää ja uskoa toisistaan, koska elämme sitä paitsi kirkossa myös jokapäiväisessä elämässämme.
"Suurin edistysaskel, jonka Venezuela on saavuttanut, on mielestäni se, että se on löytänyt vahvan, veljellisen ja sinnikkään kansan, joka selviytyy vaikeuksista. Venezuelan kirkko on auttanut suuresti tässä edistyksessä, joka, vaikka se näyttääkin pieneltä, on mittaamattoman arvokas".
Mistä pidit eniten Espanjassa oleskelussasi?
Pidin epäilemättä eniten maan suuresta uskonnollisesta rikkaudesta. Espanja on suurten pyhimysten kehto ja uskomme kannalta tärkeiden tapahtumien etuoikeutettu paikka. Sydämeni on täyttynyt ollessani tällaisissa hengellisissä paikoissa, esimerkiksi linnassa, jossa Pyhä Fransiskus Xavier asui, tai ruumiillistumisen luostarissa, jossa Pyhä Teresa Avilainen eli suuria hetkiä läheisyydessä Jumalan kanssa.
Entä mikä yllätti sinut eniten maassamme?
Minut on yllättänyt eniten koko maata koristavien kauniiden temppeleiden arkkitehtoninen rikkaus, joka saa tuntemaan itsensä rukouksen ja meditaation ilmapiiriin. Kukapa ei yllättyisi iloisesti, kun tarkastelee esimerkiksi Barcelonan Sagrada Familia -temppelin kauneutta? No, minä kuulun niihin, jotka ovat rakastuneita, kun he katselevat näissä pyhissä paikoissa heijastuvaa kauneutta.
Loppusanat CARFin hyväntekijöille ja ystäville.
Pienso que algo central en la vida de todos los cristianos es hacerse la pregunta ¿Qué quiere Dios de mi? Y responderla desde la oración, porque no es una respuesta que brota solo de nuestros deseos, sino que va en comunión con el querer de Dios que nos conoce perfectamente pues nos creó con gran amor y por lo tanto sabe, qué nos hace felices. Al responder esta pregunta podemos encontrar el lugar exacto en el cual realizarnos plenamente y servir a los demás con gran alegría, bien sea como laicos, consagrados o religiosos. ¿Te has preguntado que quiere Dios de ti?
Marta Santín, uskonnolliseen tietoon erikoistunut toimittaja.
