Johdannossa hänen puheensaon kertonut heille, että "On kaunista kuulua kirkkoon, joka on muodostunut erilaisten kasvojen historiasta, jotka löytävät sopusoinnun yhdestä Jeesuksen kasvosta".. Maan maantieteeseen ja kulttuuriin perustuva, les ha hablado del agua que riega y hace fructificar tantas zonas de desierto. Kaunis kuva kristillisestä elämästä uskon ja Pyhän Hengen hedelmänä:
“Emerge a la superficie nuestra humanidad, demacrada por muchas fragilidades, miedos, desafíos que debe afrontar, males personales y sociales de distinto tipo; pero en el fondo del alma, bien adentro, en lo íntimo del corazón, corre serena y silenciosa el agua dulce del Espíritu, que riega nuestros desiertos, vuelve a dar vigor a lo que amenaza con secarse, lava lo que nos degrada, sacia nuestra sed de felicidad.
Y siempre renueva la vida. Esta es el agua viva de la que habla Jesús, esta es la fuente de vida nueva que nos promete: el don del Espíritu Santo, la presencia tierna, amorosa y revitalizadora de Dios en nosotros".
Paavi Franciscus.
Toisena hetkenä paavi kääntyy kohtaukseen Johanneksen evankeliumista. Jeesus on Jerusalemin temppelissä. Nyt vietetään lehtimajajuhlaa, jolloin kansa siunaa Jumalaa, kiittää häntä maan ja sadon antamisesta ja muistaa liiton. Juhlan tärkein riitti oli se, kun ylipappi otti vettä Siloamin lammikosta ja kaatoi sen kaupungin muurien ulkopuolelle kansan riemukkaiden laulujen keskellä ilmaistakseen, että Jerusalemista virtaisi suuri siunaus kaikille kansoille (vrt. Ps. 87:7 ja erityisesti Hes. 47:1-12).
Tässä yhteydessä Jeesus seisoo ja huutaa: "Joka janoaa, tulkoon minun luokseni ja eläköön, ja hänen vatsastaan virtaa elävän veden virrat." (Joh 7:37-38). Evankelista sanoo, että hän viittasi Pyhään Henkeen, jonka kristityt saisivat vuonna Helluntai. Ja Franciscus huomauttaa: "Jeesus kuolee ristillä. Sillä hetkellä ei enää virtaa kivitemppelistä, vaan Kristuksen avoimesta kyljestä uuden elämän vesi, Pyhän Hengen elämää antava vesi, jonka tarkoitus on uudistaa koko ihmiskunta ja vapauttaa se synnistä ja kuolemasta."
Paavi Franciscus matkustaa Bahrainin muslimivaltakuntaan. Lähde VaticansNews.
Sen jälkeen, el Papa señala tres grandes dones jotka tulevat Pyhän Hengen armon myötä, ja pyytää meitä toivottamaan tervetulleeksi ja elämään: ilo, ykseys ja "profetia".
Ensinnäkin, Pyhä Henki on ilon lähde. Con ella viene la certeza de no estar nunca solos, porque Él nos acompaña, nos consuela y nos sostiene en las dificultades; nos anima para lograr los deseos más grandes y nos abre al asombro ante la belleza de la vida. No se trata –observa el sucesor de Pedro– de una emoción momentánea. Y menos, de esa especia de alegría consumista e individualista presente en algunas experiencias culturales de hoy.
Al contrario, la alegría que proviene del Espíritu Santo, viene de saber que, cuando estamos unidos a Dios, incluso en medio de nuestras fatigas y 'noches oscuras', podemos afrontar todo, incluso el dolor, el duelo y la muerte.
Ja paras tapa säilyttää ja moninkertaistaa tuo ilo on antaa sitä", Francis sanoo. Vuodesta EhtoollinenVoimme ja meidän on levitettävä tätä iloa erityisesti nuorten, perheiden ja kutsumusten keskuudessa innokkaasti ja luovasti.
Toiseksi, Pyhä Henki on ykseyden lähde porque nos hace hijos de Dios Padre (cfr Rm 8, 15-16) y por tanto hermanos y hermanas entre nosotros. Y por eso no tienen sentido los egoísmos, las divisiones y las murmuraciones entre nosotros. El Espíritu Santo –señala el Papa– inaugura el único lenguaje del amor, abate las barreras de la desconfianza y del odio, y crea espacios de acogida y diálogo.
Nos libera del miedo y nos da valentía para ir al encuentro de los otros con el poder desarmarte de la misericordia. Henki kykenee luomaan ykseyden, ei yhdenmukaisuutta vaan harmoniaa.Kaupunki on ihmisten, rotujen ja kulttuurien suuren monimuotoisuuden paikka.
Ja Francis korostaa, "Tämä on kristillisen yhteisön voima, ensimmäinen todistus, jonka voimme antaa maailmalle (...) Eläkäämme veljeyttä keskenämme (...), arvostamalla kaikkien karismaa"..
Vihdoinkin, Pyhä Henki on profetian lähde.. Pelastushistoriassa on monia profeettoja, joita Jumala kutsuu, vihkii ja lähettää todistajiksi ja tulkitsijoiksi siitä, mitä hän haluaa sanoa ihmisille. Usein profeettojen sanat ovat läpitunkevia. Francis huomauttaa, että ne Ne "kutsuvat nimeltä ihmisten sydämissä piileviä pahoja hankkeita, haastavat väärät inhimilliset ja uskonnolliset vakuudet ja vaativat kääntymystä".
No, kaikilla kristityillä on tämä profeetallinen kutsumus. Koska kastePyhä Henki on tehnyt meistä profeettoja. "Emmekä voi teeskennellä, ettemme näe pahan tekoja, emme voi teeskennellä, ettemme näe pahan tekoja, emme voi pysyä rauhallisessa elämässä niin, ettemme likaa käsiämme." "Ja siksi emme voi teeskennellä, ettemme näe pahan tekoja.
Päinvastoin", hän lisää Jokaisen kristityn on ennemmin tai myöhemmin puututtava toisten ongelmiin, todistettava ja tuotava evankeliumin sanoman valoa, practicar las bienaventuranzas en las situaciones de cada día, que nos llevan a buscar el amor, la justicia y la paz, y a rechazar toda forma de egoísmo, violencia y degradación.
Y pone el ejemplo del interés por los presos y sus necesidades. "Sillä yhteiskunnan arvokkuuden ja toivon mitta on siinä, miten kohdellaan vähäisimpiä (vrt. Matt. 25:40)"..
Lyhyesti sanottuna, ja tämä on Franciscuksen viesti, Kristittyjä kutsutaan - myös konfliktien aikana - tuomaan iloa, edistämään ykseyttä, tuomaan rauhaa, tuomaan rauhaa maailmaan. (comenzando dentro de la Iglesia) y a implicarnos con las cosas que no van bien en la sociedad. Para todo ello tenemos la luz y la fuerza de la gracia que proviene del Espíritu Santo.
Como fruto de la entrega de Cristo, el Espíritu nos hace hijos de Dios y hermanos entre nosotros para que extendamos por el mundo el mensaje del Evangelio, que es buena noticia para todos, a la vez que nos invita a trabajar por el bien de todos.
Ramiro Pellitero Iglesias, profesor de Teología pastoral en la Facultad de Teología de la Universidad de Navarra.
Julkaisussa Kirkko ja uusi evankeliointi.
