LAHJOITA NYT

CARF-säätiö

19 lokakuu, 22

Fratelli tutti: amistad y fraternidad

Paavi Franciscuksen kolmas enkyyli "Fratelli tutti" veljeydestä ja sosiaalisesta ystävyydestä (3. lokakuuta 2020) on sosiaalinen enkyyli, joka on kirjoitettu "kristillisestä vakaumuksesta" ja tarjotaan vuoropuhelussa kaikille hyväntahtoisille ihmisille.

Esas convicciones cristianas de Fratelli tutti están recogidas en la referencia al concilio Vaticano II: “Los gozos y las esperanzas, las tristezas y las angustias de los hombres de nuestro tiempo, sobre todo de los pobres y de cuantos sufren, son a la vez gozos y esperanzas, tristezas y angustias de los discípulos de Cristo” (Gaudium et spes, 1).

Fratelli tutti una encíclica social

Por tanto, arranca desde una mirada al mundo que “es más que una aséptica descripción de la realidad”. Fratelli tutti supone un “intento de buscar una luz en medio de lo que estamos viviendo”, una búsqueda abierta al diálogo y con el fin de “plantear unas líneas de acción” (56).

El método es el propio del discernimiento ético y pastoral, que trata, como indica la palabra, de distinguir el camino del bien para kanavoida yksipuolisten polarisaatioiden riskit ylittäen henkilökohtainen toiminta yhteiskunnan ja kulttuurin puitteissa.s.

Al tratar de la fraternidad y la amistad social, en Fratelli tutti, el Papa declara que se detiene en veljeyden universaali ulottuvuus. Yksi asiakirjan keskeisistä kohdista on individualismin hylkääminen. "Olemme kaikki veljiä ja sisaria", saman ihmisperheen jäseniä, jotka ovat peräisin samasta Luojasta ja jotka purjehtivat samassa veneessä.

. Globalisaatio osoittaa meille, että meidän on tehtävä yhteistyötä yhteisen hyvän edistämiseksi ja elämän, vuoropuhelun ja rauhan vaalimiseksi.

fratelli-tutti-papa-francisco-amistad

Fratelli tutti, sobre la fraternidad y la amistad social es una encíclica social, escrita desde las “convicciones cristianas”.

Fratelli tutti en un mundo marcado por el individualismo

Aunque no falta el reconocimiento de los avances científico-tecnológicos y de los esfuerzos de muchos por hacer el bien –como se ha visto con ocasión de la pandemia–, la mirada se encuentra ante “suljetun maailman varjot"(luku 1): manipulaatiot, epäoikeudenmukaisuus ja itsekkyys, konfliktit, pelot ja "muurien kulttuuri", muukalaisviha ja heikkojen halveksunta.

Unelmat ovat murskautuneet, yhteinen hanke puuttuu, ja henkilökohtaisiin ja yhteiskunnallisiin kriiseihin vastaamisen vaikeus on ilmeinen. "Olemme enemmän yksin kuin koskaan tässä ylikuormitetussa maailmassa, jossa yksilölliset edut ovat vallalla. ja heikentää olemassaolon yhteisöllisyyttä" (12).

Kaikki tämä ilmentää "individualismin monien muotojen korostaminen ilman sisältöä."(13), ja se tapahtuu "kansainvälisen hiljaisuuden, jota ei voida hyväksyä" (29) edessä. Voittaaksemme kyynisyyden, täyttääksemme elämän merkityksettömyyden ja välttääksemme väkivallan, meidän on paavin mukaan "saatava takaisin intohimo, jota jaamme seuraavien puolesta yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden yhteisö" (36).

Apertura al mundo desde el corazón para Fratelli tutti

Miten vastata tähän tilanteeseen, miten saavuttaa todellinen avoimuus maailmaa kohtaan, ts. miten saavuttaa todellinen avoimuus maailmaa kohtaan, ts. todellinen avoimuus maailmaa kohtaan, viestintä, joka parantaa meitä ja edistää yhteiskunnan parantamista?

Evankeliumi esittää laupiaan samarialaisen hahmo (Luku 2: "Muukalainen tiellä”). En él nos queda claro que "la existencia de cada uno de nosotros está ligada a la de los demás: la vida no es tiempo que pasa, sino tiempo de encuentro" (n. 66).

Estamos hechos para täyteys, joka voidaan saavuttaa vain rakkaudessa.Ei ole vaihtoehto elää välinpitämättömästi kipua kohtaan, emmekä voi sallia kenenkään jäävän "elämän sivuraiteelle". Tämä meidän pitäisi olla raivoissaansiihen pisteeseen asti, että se saa meidät laskeutumaan rauhallisuudestamme - häiriintyä inhimillisestä kärsimyksestä" (68).

Elämässämme on aina tilaisuus aloittaa veljeyden eläminen uudelleen. Vastataksemme kysymykseen "Kuka on lähimmäiseni?" Jeesus "ei kehota meitä kysymään itseltämme, keitä ovat ne, jotka ovat meille läheisiä, vaan pikemminkin lähentyä toisiamme, naapureitamme." (80).

Siksi ei tekosyitä orjuudelle, suljetulle kansallismielisyydelle ja hyväksikäytölle hacia los que son diferentes: "Es importante que la catequesis y la predicación incluyan de modo más directo y claro el sentido social de la existencia, la dimensión fraterna de la espiritualidad, la convicción sobre la inalienable dignidad de cada persona y las motivaciones para amar y acoger a todos" (86).

Avajaiset es palabra clave en Fratelli tutti. Para “ajattelu ja avoimen maailman luominen(luvun 3 otsikko), tarvitset "...".koko maailmalle avoin sydän"(4 luku). Yksi takuu on avoimuus transsendenssille, avoimuus Jumalalle.avoimuus Kaikkien isäJumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa" (1. Joh. 4,16).

Franciscus julistaa: "Minua rohkaisi erityisesti suurimami Ahmad Al-Tayyeb, jonka tapasin Abu Dhabissa, muistuttamaan, että Jumala "on luonut kaikki ihmiset tasa-arvoisiksi oikeuksiltaan, velvollisuuksiltaan ja ihmisarvoltaan ja kutsunut heitä elämään veljinä keskenään" (asiakirja ihmisten veljeydestä maailmanrauhan ja yhteisen rinnakkaiselon puolesta, Abu Dhabi, 4.-II.2019) (5).

Kristityille "usko täyttyy ennenkuulumattomilla motiiveilla toisen tunnustamisessa, koska se, joka uskoo, voi tulla tunnustamaan, että Jumala rakastaa jokaista ihmistä äärettömällä rakkaudella. y que ‘con ello le confiere una dignitidad infinita’ (Juan Pablo II, Mensaje a los discapacitados, 16-XI-1980)” (85). Prueba de ello es que “Cristo derramó su sangre por todos y cada uno, por lo cual nadie queda fuera de su amor universal” (Ib.).

Totuus ja ihmisarvo

Tämän inhimillisen veljeyden universaalin ulottuvuuden taustalla, jota paavi haluaa edistää, on se, mikä on todella arvokasta, koska kaikki ei ole samanarvoista: "Kulttuuri, jossa ei ole universaaleja arvoja, ei ole todellista kulttuuria" (Johannes Paavali II, puhe 2. helmikuuta 1987) (146). Totuus löydetään viisauden kauttajohon liittyy todellisuuden kohtaaminen (cf. n. 47).

La verdad ei määrää itseään eikä puolustaudu väkivaltaisesti.mutta avautuu rakkaudessa. Myös totuus ihmisarvosta: “la inalienable dignidad de cada persona humana más allá de su origen, color o religión, y la ley suprema del amor fraterno” (39). A la vez, rakkauden suhde totuuteen suojelee sitä pelkältä sentimentalismilta, individualismilta tai transsendenssiltä sulkeutuneelta humanismilta (vrt. 184),

Vuoropuhelu, kohtaaminen, rauhan etsiminen

Todellinen vuoropuhelu (ks. luku 6: "Vuoropuhelu ja sosiaalinen ystävyys) ei ole mitään tekemistä pelkän yksityisen hyödyn tavoittelemisen kanssa: "...".Tulevaisuuden sankarit ovat niitä, jotka pystyvät murtamaan tämän sairaan logiikan ja päättämään, että kunnioittamaan totuuden sanaayli henkilökohtaisen tarkoituksenmukaisuuden. Jos Jumala suo, tällaiset sankarit hautovat hiljaa yhteiskuntamme sydämessä" (202).

Vuoropuhelulla ei myöskään ole mitään tekemistä manipuloidun konsensuksen tai pakotetun relativismin kanssa: "... vuoropuhelussa ei ole kyse "yhden koonKenelläkään ei ole etuoikeuksia tai poikkeuksia sellaisten moraalisten normien edessä, jotka kieltävät luontaisen pahan.. Ei ole mitään eroa sen välillä, onko hän maailman herra vai viimeinen maan kurjista: moraalisten vaatimusten edessä olemme kaikki täysin tasa-arvoisia" (Johannes Paavali II, Enc. Veritatis splendor, 96) (209).

On tarpeen etsiä uusi kulttuuri, joka palauttaa ystävällisyyden. On todellakin aloitettava uudelleen totuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja armosta sekä rauhan rakentamisesta (ks. luku 7: "Rauhanprosessi").jälleennäkemisen polut”). Por eso hay que oponerse a la guerra y a la pena de muerte. Y las religiones están llamadas a colaborar en primera línea en ese proyecto (cf. capítulo 8: "Uskonnot maailman veljeyden palveluksessa"). No se puede hacer callar a Jumala ei yhteiskunnassa eikä ihmisen sydämessä:

"Kun ideologian nimissä halutaan karkottaa Jumala yhteiskunnasta, päädytte palvomaan epäjumaliaja välittömästi ihminen on menetetty, hänen arvokkuuttaan poljetaan, hänen oikeuksiaan loukataan" (274). Me kristityt uskomme, että hänessä me löydämme ihmisarvon ja universaalin veljeyden todellisen lähteen (vrt. 277).


Ramiro Pellitero Iglesias, profesor de Teología pastoral de la Facultad de Teología en la Universidad de Navarra.

Julkaistu osoitteessa Kirkko ja uusi evankeliointi