Hiippakunnallinen kirkkopäivä on tilaisuus muistaa kunkin hiippakunnan tehtävää paikallisyhteisönä, jonka keskiössä ovat usko, solidaarisuus ja kaikkien sen jäsenten hengellinen saattaminen. Pappien, seminaarilaisten ja uskovien yhteisöjen työn kautta hiippakunnat ovat kirkon sykkivä sydän, paikka, jossa uskoa eletään sen läheisimmässä ja henkilökohtaisimmassa ulottuvuudessa.
Espanjassa tätä päivää vietetään marraskuun toisena sunnuntaina. Tänä vuonna sen tunnuslause on: Entä jos se, mitä etsit, on sisälläsi? jota edistää pääasiassa Espanjan piispainkokous .
Hiippakunta on kirkollinen yksikkö, joka kokoaa yhteen tietyn alueen uskovat piispan johdolla. Siinä papit vastaavat uskovien hengellisestä ohjauksesta, sakramenttien toimittamisesta ja Kristuksen rakkauden läsnäolosta. Vaikka jokaisella hiippakunnalla on oma erityispiirteensä, se on osa universaalia kirkkoa, ja sen tehtävänä on rakentaa uskovien yhteisöä välittämällä evankeliumin sanomaa konkreettisella ja kaikkien ulottuvilla olevalla tavalla.
Hiippakunta on myös ehtoollisen paikka, jossa maallikot, vihityt ja papisto kokoontuvat yhteen tekemään yhteistyötä evankelioimiseksi ja palvelemaan niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tämä työ on elintärkeää sosiaalisen ja uskonnollisen rakenteen vahvistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden, rauhan ja veljellisen rakkauden edistämiseksi.
Yksi hiippakunnan elinvoimaisuuden tukipilareista on hiippakunnan uusien pappien koulutus. Seminaarilaiset, nuoret miehet, jotka valmistautuvat pappeuteen, ovat kirkon tulevaisuus. Heidän opintonsa kattavat teologisen tiedon lisäksi myös inhimillisen ja hengellisen kasvatuksen, jotka ovat olennaisia tekijöitä, jotta Jumalan sana voidaan tuoda aidosti ja lähellä yhteisöjä.
Tämä on myös hyvä hetki pohtia seminaarilaisten merkitystä ja tukea heitä heidän harkintamatkallaan. Heidän Pyhän Hengen ohjaama kutsumuksensa on antelias vastaus kutsuun palvella muita, ja heidän hyvä opetuksensa on välttämätöntä, jotta he voivat toteuttaa kirkon pastoraalista tehtävää omistautuneesti ja rakkaudella.
Sekä pappien että seminaarilaisten koulutus on avainasemassa hiippakunnan kirkon rakentamisprosessissa. Tämä opetus on kokonaisvaltaista ja käsittää akateemiset, hengelliset ja pastoraaliset näkökohdat. Hiippakunnissa pyritään jatkuvaan koulutukseen, jotta papit ja seminaarilaiset voivat kohdata nykymaailman haasteet menettämättä kuitenkaan kristillisen kutsumuksensa ydintä.
Lisäksi se ei ole suunnattu ainoastaan tuleville papeille vaan myös maallikoille, jotka uskonopetuksen kautta voivat olla aitoja Kristuksen opetuslapsia. Maallikoiden opiskelu on välttämätöntä, jotta he voivat elää uskoaan sitoutuneesti ja toimia muutoksen tekijöinä yhteisöissään.
On tärkeää muistaa, että kirkko ei ole vain maailmanlaajuinen instituutio, vaan paikallinen yhteisö, jota eletään ja koetaan kussakin hiippakunnassa. Papit, seminaarilaiset ja kaikki hiippakuntayhteisön jäsenet on kutsuttu olemaan lähetysoppilaita, jotka kantavat evankeliumin sanomaa kauas ja laajalle. Seminaarin ja seminaarikoulutuksen tukeminen sekä yhteistyö hiippakuntien kanssa on välttämätöntä, jos tämän sitoumuksen halutaan jatkossakin olevan kirkon ja yhteiskunnan elämän lähde.
Hiippakunnat ovat paikka, jossa luodaan kutsumuksia, vaalitaan uskonsuhteita ja rakennetaan evankeliumin arvoihin perustuvaa yhteisöä. Juhlistakaamme tänä marraskuun 10. päivänä kaikkien niiden kutsumusta, työtä ja sitoutumista, jotka mahdollistavat kirkon lähetyksen sen lähimmässä ulottuvuudessa: hiippakunnassa.
The CARF-säätiö on keskeisessä asemassa seminaarilaisten ja hiippakuntapappien opinnoissa kaikkialla maailmassa ja tukee niiden henkilöiden ammatillista matkaa, jotka tuntevat olevansa kutsuttuja palvelemaan kirkkoa pappisvirassa. Työnsä kautta CARF-säätiö edistää näiden tulevien pappien kokonaisvaltaista valmistautumista tarjoamalla heille tarvittavat resurssit akateemista, hengellistä ja inhimillistä opiskelua varten.
Hyväntekeväisyytemme ansiosta hiippakunnan papeilla on mahdollisuus saada täydellinen koulutus, joka valmistaa heitä palvelemaan omistautuneesti ja rakkaudella yhteisöjä, jotka he uskovat palvelukseensa. Tämä yhteinen ponnistus on elintärkeää kirkon tehtävän vahvistamiseksi ja sitä kautta myös maailmankirkon vahvistamiseksi.