John Laurens Tupas kuuluu Filippiinien sotilasordinaariaatin sotilashiippakuntaan, ja häntä koulutetaan seminaarilaiseksi sotilaspapiksi.
"Minulle kutsumus on kutsumus. Haluni tulla papiksi alkoi jo lapsuudessani, kun äitini vei meidät usein sunnuntaisin kirkkoon messuun. Ensin minua viehättivät seurakuntamme papin puvut ja tapa, jolla hän piti saarnatuolissa saarnapuheensa. Ensimmäisen ehtoolliseni jälkeen, peruskouluaikana, liityin seurakuntamme alttaripoikajärjestöön.
Pystyin näkemään papin tavallisen elämän todellisuuden seurakunnassa, vaikka minulla on kolme serkkua, jotka ovat pappeja, mutta alttaripoikana pystyin ymmärtämään sitä paremmin. Pappimme tavallinen ja yksinkertainen elämä ja hänen palvelunsa ihmisiä kohtaan houkutteli minua harkitsemaan pappeutta jo nuorena.
Minulla oli myös haaveena tulla sotilaaksi, koska monet perheenjäsenistämme ovat Filippiinien asevoimien upseereita, jotka palvelevat maamme sotilaina. Kun valmistuin lukiosta, ajattelin mennä sotilasakatemiaan, mutta sen sijaan suoritin kokeen yliopistoni hiippakunnalliseen seminaariin, ja Jumalan armosta läpäisin kokeet.
Yliopistovuosinani seminaarissa minulla oli edelleen mielessäni halu tulla sotilaaksi. Perheeni jäsenet kertoivat minulle, että maassamme on sotilasordinaariaatti, jossa voin olla sotilas ja pappi sotilaspappina. Pohdin asiaa ja otin sen esille rukouksissani yrittäessäni erottaa, mitä Jumala todella haluaa minulta.
Jaron arkkihiippakunnassa suorittamani vuoden psykohengellisen koulutuksen jälkeen päätin hakea Filippiinien sotilasordinaariaattiin, ja Jumalan armosta minut hyväksyttiin.
Haluni toimia sotilaspappina on nimenomaan kutsumus kutsumuksen sisällä, joka on myös rukoukseni ja pohdintani hedelmä pyhän sakramentin edessä. Minulla on vain kaksi yksinkertaista syytä, miksi haluan olla sotilaspappi: ensinnäkin vastata kutsuun, koska uskon, että tämä on Jumalan kutsu eikä vain oma haluni. Ja viimeiseksi, jakaa Kristuksen rakkautta muiden kanssa palvelemalla ja toimittamalla sakramentteja ja hengellisiä tarpeita naamioasun takana, joka osoittaa Kristuksen ykseyttä laumansa, sotilaansa ja hädänalaisten kanssa.
Kutsumukseni on yksinkertaisesti jatkuva vastaus Jumalalle, joka kutsuu minua.
