Pyhän maan konfliktin alkaessa hän oli vielä Roomassa, mutta hän on matkustanut joka toinen kuukausi Jerusalemiin kuvaamaan ja nauhoittamaan ohjelmiaan Pyhässä maassa. Kristillinen mediakeskusviestintäkanava Huoltajuus.
Tässä haastattelussa hän kertoo meille, miten hän on elänyt Gazan sodan läpi, ja jakaa kanssamme kaipuunsa ja innostuksensa toivottaa pyhiinvaeltajat tervetulleiksi Israeliin.
Isä Marwan, aina hyvin lähellä CARF-säätiöhän sanoo miten katolilainen on kokenut Israelin konfliktin: "Ensinnäkin haluan selventää, että konflikti ei alkanut palestiinalaisten ja israelilaisten välillä, vaan Hamasin ja israelilaisten välillä, mikä on täysin eri asia."
Katolisena kristittynä hän eli koko asia ahdistuneena, paljon pelkoa tuntien.tietämättä, millainen heidän tulevaisuutensa olisi tämän sodan vuoksi. Mutta hänen on myös sanottava, että katolilaisena tai kristittynä oleminen Israelissa ei eroa mistään muusta uskonnosta.
Marwan syntyi Jerusalemissa vuonna 1974 ekumeeniseen perheeseen (hänen isänsä oli ortodoksi ja äitinsä katolilainen), mutta hänet kastettiin melkiittien toimesta, koska hänen äitinsä setä oli melkiittipappi. Sen jälkeen hän opiskeli arvostetussa anglikaanisessa koulussa Jerusalemissa.
Isä Marwan, joka on Israelin kansalainen, arabipalestiinalainen, kristitty ja kasvanut eri uskontokuntien ja riittien parissa, on ainutlaatuinen auktoriteetti selittää hyvin eri uskontokuntien erityispiirteitä Pyhässä maassa.
"Kun sota on syttynyt, me kaikki elämme sen seurauksia, ja me kaikki kärsimme samalla tavalla. Ainoa ero on, että yritämme Katoliset kristityt Pyhällä maalla tekevät konfliktiaikoina parhaansa rakentaakseen siltoja rauhan puolesta."hän sanoo.
Tämä kaikkien Jerusalemin kristittyjen, jopa vähemmistön, sitoutuminen ja missio on juurtunut heidän sydämiinsä. "Sillä ei ole merkitystä, kuinka monta meitä on, vaan sillä on merkitystä, mitä teemme ja miten teemme sen. Olemme rauhan siltojen rakentajia Pyhän maan väestön eri etnisten ryhmien, uskontojen ja kansallisuuksien välillä. Laadullisesti me teemme eron", fransiskaanipappi sanoo.
Ja nyt, Mitä odotatte tulitauon jälkeen? Mitä pyhiinvaeltajat voivat odottaa? Niistä CARF-säätiön järjestämät pyhiinvaellusmatkatYksi niistä on pyhiin paikkoihin suuntautuva matka, jota on toistaiseksi ja tilanteen vuoksi lykätty.
Pyhien paikkojen kustos, isä Francesco Patton, ja Jerusalemin latinalainen patriarkka, kardinaali Pierre-Batista Pizzaballa, vetosivat hiljattain pyhiinvaeltajiin, jotta he palaisivat luottavaisin mielin vierailemaan Jeesuksen maassa.
"Totta kai, koska he tietävät, että pyhät paikat ovat yhä olemassa ja että Pyhän maan asukkaat odottavat yhä kristittyjä pyhiinvaeltajia kaikkialta maailmasta vierailemaan siellä", hän sanoo. isä Marwan.
Isä Marwan vakuuttaa, että konfliktin vaara on ohi ja että yli vuoden kestäneen sodan jälkeen Pyhän maan kristityt, elävät kivet, odottavat jännittyneinä satojentuhansien pyhiinvaeltajien saapumista toivottaakseen heidät tervetulleiksi ja ollakseen yhteydessä heidän kanssaan saman kirkon veljinä ja sisarina.
"Minun on myös sanottava, että pyhiin paikkoihin tulevat pyhiinvaeltajat kohtaavat kansansa kärsimyksen sodan vuoksi, Mutta vakuutan teille, että hänen läsnäolonsa on suuri lohtu kaikille, niin kristityille kuin ei-kristityillekin."
Veli Marwan on hyvin selvillä yhdestä asiasta. Tällä hetkellä yksi Israelin kristittyjen kiireellisimmistä tarpeista on tuntea olevansa osa maailmanlaajuista kirkkoa.
"Tiedättekö, joskus ihmiset puhuvat siitä, että tarvitsemme taloudellisia varoja, joskus oikeutta ja rauhaa, joskus jopa psykologista tukea. Mutta tässä sodan jälkeisenä aikana, uskon, että Pyhän maan ja sen ihmisten kannalta tärkeintä on universaalin kirkon kansainvälinen läsnäolo kaaoksen keskellä.
Uskon, että läsnäolo ja läsnä oleminen on se, mitä me todella tarvitsemme kiireellisesti Pyhässä maassa. Mitä enemmän kristittyjä pyhiinvaeltajia on läsnä pelastuksen maassa, sitä enemmän maailmanlaajuinen kirkko on läsnä heidän kanssaan.
Toivokaamme, että tämä kehotus pyhiin paikkoihin suuntautuviin pyhiinvaelluksiin, erityisesti tänä toivon riemuvuonna, toteutuu ja tuo suurta lohtua kristityille.
Marta Santín, uskontoon erikoistunut toimittaja.
