Tämän artikkelin otsikkona oleva lause on juuri alkaneen vuoden 2025 tavanomaisen juhlavuoden kokouskutsun otsikko. Pyhän vuoden, jonka paavi on juuri kutsunut koolle kirkon perinteen mukaisesti.
Toivo on keskeinen elementti tässä sanomassa, sillä se muistuttaa meitä siitä, että on tärkeää elää uskossa ja luottaen tulevaisuuteen. Näillä pyhän Paavalin sanoilla alkaa n. 2. luku. HärkäKoska me siis olemme uskon kautta vanhurskautetut, olemme rauhassa Jumalan kanssa Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen kauttansa olemme saaneet uskon kautta sen armon, jossa me olemme vakiintuneet, ja hänen kauttansa me iloitsemme Jumalan kirkkauden toivossa (...) Eikä toivo petä, sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme meille annetun Pyhän Hengen kautta." (Room 5, 1-2, 5).
Seuraavissa kohdissa paavi kutsuu kaikkia uskovia rukoilemaan maailman rauhan puolesta, nuorten parien puolesta, jotta halu saada lapsia kasvaisi ja "monet tyhjät kehdot, joita jo on monissa osissa maailmaa", täyttyisivät (n. 9).
Hän pyytää "tarjotakseni vangeille konkreettisen merkin läheisyydestä, haluan itse avata vankilassa pyhän oven, jotta se olisi heille symboli, joka kutsuu heitä katsomaan tulevaisuuteen toivossa ja uudella sitoutumisella elämään" (n. 10).
Sitten hän kehottaa meitä rukoilemaan, että nuorten, maahanmuuttajien, vanhusten, isoisien ja isoäitien, köyhien ja velkaantuneimpien maiden toiveet pääsevät jaloilleen. Ja voimme lisätä: että kaikki aborttiklinikat suljettaisiin; että perheet voisivat elää yhdessä "kunnes kuolema meidät erottaa".
Sitten hän korostaa, että toivomme perustuu marttyyrien todistukseen, "jotka uskossaan ylösnousseeseen Kristukseen lujina osasivat luopua maallisesta elämästään, jotta he eivät olisi pettäneet Herraansa" (n. 20), ja saivat "autuuden iankaikkisessa elämässä".
Näin se ilmaisee selvästi "iankaikkisen elämän" todellisuuden, johon meidät on kutsuttu elämään täydessä onnellisuudessa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Jumalan rakkaudessa.
"Minä uskon iankaikkiseen elämään": tämä on uskomme ilmaus, ja kristillinen toivo löytää perustavanlaatuisen perustan näistä sanoista. Itse asiassa toivo "on teologinen hyve, jonka avulla tavoittelemme iankaikkista elämää onnenamme".
Vatikaanin toinen kirkolliskokous vahvistaa: "Kun (...) tämä jumalallinen perusta ja iankaikkisen elämän toivo puuttuvat, ihmisarvo kärsii hyvin vakavaa vahinkoa - näin on usein - ja elämän ja kuoleman, syyllisyyden ja surun arvoitukset jäävät ratkaisematta ja johtavat ihmisen usein epätoivoon" (n. 19).
Sen jälkeen, kun on tuotu esiin kaikki muistamamme toiveet ja "Jumalan tuomion" todellisuus, jonka me kaikki kohtaamme kuollessamme, bullan n:o 23 puhuu hyvin selvästi katumuksen sakramentin tarpeellisuudesta, joka valmistaa sielumme, joka katuu tekemiään syntejä, pyytämään Jumalalta anteeksiantoa.
"Katumuksen sakramentti vakuuttaa meille, että Jumala ottaa pois syntimme (...). Sakramentaalinen sovitus - rippi - ei ole vain kaunis hengellinen tilaisuus, vaan se on ratkaiseva, olennainen ja välttämätön askel jokaisen meistä uskon matkalla".
Elämällä tätä anteeksiantopyyntöä nöyrästi ja rakkaudella, me järjestämme kristillisen elämämme uudelleen ja uudistamme uskomme "toivoon, joka ei petä", ja jätämme toiveemme Herran käsiin. Neitsyt Maria.
"Toivo löytää korkeimman todistajansa Jumalan äidistä. Hänessä me näemme, että toivo ei ole turhaa optimismia vaan armolahja elämän realismissa. (...) Ei ole sattumaa, että kansan hurskaus vetoaa edelleen Neitsyt Mariaan. Stella marisnimitys ilmaisee sitä varmaa toivoa, että elämän myrskyisissä tapahtumissa Jumalanäiti tulee avuksemme, tukee meitä ja kutsuu meitä luottamaan ja jatkamaan toivoa" (n. 24).
Näiden määräysten ansiosta "tulevaa riemuvuotta leimaa toivo, joka ei häviä, toivo Jumalaan. Auttakoon se meitä myös saamaan takaisin tarvittavan luottamuksen - sekä kirkossa että yhteiskunnassa - ihmissuhteiden välisiin siteisiin, kansainvälisiin suhteisiin, jokaisen ihmisen ihmisarvon edistämiseen ja luomakunnan kunnioittamiseen" (n. 25).
Ernesto Juliáasianajaja ja pappi.
Yhteistyö julkaistu Religión Confidencial -lehdessä. Pyhä vuosi: Hope ei petä
