Jokainen kristitty voi antaa taloudellisia avustuksia "sen mukaan, mitä hän on sydämessään päättänyt, eikä vastahakoisesti tai väkisin, sillä Jumala rakastaa iloista antajaa".
2. Kor. 9:7
Sana kymmenykset tulee latinankielisestä decimus ja liittyy kymmenesosaan, kymmenesosaan jostakin. Käsitettä käytettiin ilmaisemaan maksettavaa 10%-tullia. kuninkaalle, hallitsijalle tai johtajalle. Maksuvelvolliset antoivat kymmenesosan tuloistaan velkojalle. Se oli yleinen muinainen käytäntö babylonialaisten, persialaisten, kreikkalaisten ja roomalaisten sekä heprealaisten keskuudessa.
Raamatussa kymmenyksen merkitys on kymmenesosa kaikista hankituista hedelmistä, jotka on annettava Jumalalle tunnustuksena hänen korkeimmasta vallastaan. Vrt. 3. Mooseksen kirja 27,30-33.. Kymmenykset tarjotaan Jumalalle, mutta ne siirretään hänen palvelijoilleen. Vrt. 4. Moos. 28:21.
Kymmenykset ja uhrilahjat olisi nykyään ymmärrettävä kristillisessä hengessä, joka on sydämellinen rakkauden lahjoitus kirkon ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. heidän tarpeisiinsa.
"Pienten asioiden anteliaisuus suurentaa sydäntä, varokaa kulutusta".. Casa Santa Martan aamumessussa 26. marraskuuta 2018 pitämässään saarnassa paavi Franciscus kehotti meitä kysymään itseltämme, miten voisimme olla anteliaampia köyhille, sillä nykyinen kymmenys on "pienissä asioissa". Ja hän varoitti, että anteliaisuuden vihollinen on kulutuskeskeisyys, eli se, että kulutamme enemmän kuin on tarpeen..
Vanha testamentti puhuu sydämen valmius antaa kymmenyksetlauseen mukaan "Kukin antakoon niin kuin hän on sydämessään päättänyt, ei antaen surusta vaan ilosta".. Kymmenyksen merkitys Raamatussa ilmenee ensimmäisen kerran, kun Abram antaa sen pappi Melkisedekille kiitollisuuden osoituksena (1. Moos. 14:18-20; Hepr. 7:4.). Ajan myötä se ohjeistettiin kaikille leeviläisille papeille, ja siitä tuli jopa velvoite tai laki.
Sitten Jaakob antaa kymmenykset kaikesta omaisuudestaan Herralle. "Ja tämä kivi, jonka minä olen pystyttänyt merkiksi, on oleva Jumalan temppeli; ja kaikesta, mitä sinä annat minulle, minä pidän sinulle kymmenyksen." (1. Mooseksen kirja 28:22)
Tämän jälkeen Raamattu selittää, miten joka vuosi, israelilaiset asettivat syrjään kymmenesosan siitä, mitä heidän maansa tuotti. (Mooseksen kirja 27:30). Jos he päättivät maksaa rahalla, heidän oli lisättävä sen arvoon 20 % (Mooseksen kirja 27:31). Heidän oli myös annettava "kymmenesosat karjasta ja karjasta" (Mooseksen kirja 27:32).
Laskeakseen kymmenykset karjastaan israelilaiset valitsivat joka kymmenennen eläimen, joka tuli ulos heidän karjasuojastaan. Lain mukaan he eivät saaneet tutkia, oliko eläin hyvä vai paha, eivätkä vaihtaa sitä toiseen. Lisäksi he eivät voineet maksaa kymmenystä rahalla (Mooseksen kirja 27:32, 33).
Mutta toisen kymmenyksen, joka käytettiin vuotuisiin juhliin, saattoi maksaa rahalla. Tämä oli hyvin käytännöllistä israelilaisille, jotka tulivat kaukaa osallistumaan juhliin (Moos. 14:25, 26).. Israelilaiset perheet käyttivät näitä uhrilahjoja erityisjuhlissaan. Ja tiettyinä vuosina nämä uhrilahjat käytettiin hyvin köyhien ihmisten auttamiseen (...).Moos. 14:28, 29; 26:12.).)
Kymmenysten maksaminen oli moraalinen velvollisuus, Mooseksen laki ei säätänyt mitään rangaistusta sen noudattamatta jättämisestä.. Israelilaisten oli julistettava Jumalan edessä, että he olivat noudattaneet lupauksiaan, ja pyydettävä häntä siunaamaan heitä siitä, että he olivat tehneet niin (5. Moos. 26:12-15).
Jeesuksen aikana maksettiin vielä kymmenyksiä. Mutta kun hän kuoli ristillä, tämä ei ollut enää vaatimus. Jeesus ei hylkää sitä, vaan opettaa uuden viitekehyksen: ei 10% antaa, vaan antaa itsensä täysin mestariksi.r, kustannuksia lukuun ottamatta. Niinpä hän tuomitsi uskonnolliset johtajat, koska he olivat liian tiukkoja kymmenysten keräämisessä ja samalla laiminlöivät "lain tärkeimmät asiat: oikeudenmukaisuuden, laupeuden ja uskollisuuden" (Matteus 23:23).
Jeesuksen kuolema kumosi Mooseksen lain, mukaan lukien "käskyn kerätä kymmenykset kansalta" (Hepr. 7:5, 18; Ef. 2:13-15; Kol. 2:13, 14.). Missään niistä neljästä kerrasta, jolloin kymmenykset esiintyvät Uudessa testamentissa, meitä ei ole opetettu noudattamaan kyseistä mittaa. Se ei enää rajoitu 10%:n lakiin, vaan viittaa Jeesuksen Kristuksen esimerkkiin, joka antoi itsensä varauksetta.. Jesús vive una entrega radical y nos enseña que debemos hacer lo mismo. Por ello nos trasmitió el concepto y la importancia de las Obras de misericordia: espirituales y corporales.
Jeesuksen sydän on täydellisen itsensä antamisen malli. Hän antoi itsensä kuolemaan Golgatalla. Jeesus antaa meille armonsa, jotta osaisimme antaa ja antaisimme niin kuin hän itse antoi.. Todo le pertenece a Dios y somos administradores de nuestros recursos según el Espíritu Santo que ilumina nuestra conciencia. San Pablo enseña y vive la misma entrega, “Pues conocéis la generosidad de nuestro Señor Jesucristo, el cual, siendo rico, por vosotros se hizo pobre a fin de que os enriquecierais con su pobreza.” (II Korinttilaiskirje 8,9)
El Papa da una catequesis sobre el jubileo, el diezmo y la condena de la usura. En la audiencia general del Miércoles de Ceniza del año 2016.
Katolisen kirkon katekismuksessa mainitaan kymmenykset vain kerran, ja siinä viitataan kristityn vastuuseen köyhiä kohtaan, joka perustuu jo Vanhaan testamenttiin. Viides käsky, "auttaa kirkkoa sen tarpeissa", todetaan, että uskovaiset ovat velvollisia auttamaan kirkon aineellisia tarpeita, kukin varojensa mukaan. (vrt. CCC can. 222).
Espanjan katolisen kirkon rahoituslähteistä vallitsee väestön keskuudessa paljon epäselvyyttä. Katolinen kirkko saa Espanjan valtiolta 0,7% niiden veroista, jotka vapaaehtoisesti rastittavat vastaavan kohdan henkilökohtaisessa tuloveroilmoituksessaan. Näin on ollut siitä lähtien, kun veronjakojärjestelmän muutos allekirjoitettiin joulukuussa 2006. Sitä voidaan pitää eräänlaisena kymmenyksenä tai lahjoituksena kirkolle nykyään.
Sen lisäksi, että valtio osallistuu kirkon toimintaan tuloveron kautta, kirkkoa tuetaan uskoviensa lahjoituksilla ja lahjoituksilla muilla tavoin:
Marcar la casilla de la Iglesia en la declaración de la renta no supone coste alguno para el ciudadano. No le devolverán menos ni pagará más. Pero sí constituye una gran ayuda para miles de personas que lo necesitan. Un pequeño gesto para una gran obra. En las Jornadas de Reflexión CARF que organizamos con diferentes colaboradores vía online. Silvia Meseguer explica la financiación de la religión en España y también analizamos con expertos otros temas de interés actual que puedes volver a ver en el Archivo de Encuentros.
Yhteistyössä:
Katolisen kirkon katolisuus
infocatolica.com
Opusdei.org
