Benedicto XVI: su trascendencia teológica

Benedictus XVI:n lyhyt kuvaus

Benedictus XVI:n pontifikaatti kesti vain lyhyen aikaa. kahdeksan vuotta, sin embargo ha sido trascendental en la Historia de la Iglesia por sus reflexiones sobre la fe y la doctrina. Fiel a su lema, “colaborador de la verdad”, el impulso intelectual al diálogo entre fe y la razón, y a la lucha contra los abusos y la división en la Iglesia fueron los estandartes de su pontificado.

Siempre tuvo una postura clara y fraterna con todas las personas y posiciones teológicas que se apartaban de las verdades de fe de la Iglesia.

Toisaalta Benedictus XVI katsoi, että on välttämätöntä toimia yhteiskunnan oikeudenmukaisen järjestyksen puolesta ja että yhteistä hyvää olisi edistettävä taloudellisten, sosiaalisten, lainsäädännöllisten, hallinnollisten ja kulttuuristen toimien avulla. Hänen kolme enkyrikkaansa ovat hänen suuren teologisen työnsä huipentuma vastauksena nykymaailman ongelmiin.

Joitakin virstanpylväitä hänen elämässään

• 29. kesäkuuta 1951: Joseph Ratzinger vihittiin papiksi pappi yhdessä veljensä Georgin kanssa Freisingin katedraalissa.
• Vuonna 1953: D. teologiassa väitöskirjalla People and House of God in the doctrine of the Church of St. Augustine.
• 24. maaliskuuta 1977: nimitti hänet Münchenin ja Freisingin arkkipiispaksi. Joseph Ratzinger ei ollut vielä 50-vuotias, kun hänet nimitettiin arkkipiispaksi, mutta hän oli jo tunnettu ja arvostettu teologi. Tuo tapaaminen oli odottamaton käännekohta hänen elämässään. Hän oli oppinut, tutkija ja teologian opettaja. Hän otti vastaan valtion virat kuuliaisuudesta ja kirkon palveluksessa. Samana vuonna paavi teki hänestä myös kardinaalin.
• 19. huhtikuuta 2005: Kardinaali Joseph Ratzinger valittiin Pietarin seuraajaksi ja esiteltiin maailmalle kuin Paavi Benedictus XVI 78-vuotiaana. Ensimmäisissä sanoissaan hän muistutti pyhää Johannes Paavali II:ta ja määritteli itsensä "yksinkertaiseksi ja nöyräksi työntekijäksi Herran viinitarhassa". Edeltäjänsä esimerkkiä seuraten hän vieraili 24 maassa.
• 25. joulukuuta 2005: Julkaisee ensimmäisen enkyrikkansa Deus caritas est omistettu Jumalan rakkaudelle. Paavina hän puhuu jatkuvasti "kristittynä olemisen ilosta".
• 30. marraskuuta 2007: Julkaisee enkyrikan Spe Salvi jossa hän käsittelee toivon teemaa. Hän julkaisi myös ensimmäisen osan teoksestaan Jeesus Nasaretilainen, joka on merkittävä teologinen ja pastoraalinen teos ja valmistui vuonna 2012.
• 29. kesäkuuta 2009: Julkaisee viimeisimmän enkyylinsä Caritas in veritate sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta 2000-luvulla. Viimeksi mainitussa hän kritisoi kulutusta ja myös nykyistä talousjärjestelmää, joka on kaukana yhteisestä hyvästä.
• 11. helmikuuta 2013:  Hän ilmoitti eroavansa pontifikaatista, mikä synnytti kulttuurisen ja teologisen vallankumouksen, joka muokkaisi hänen suurta perintöään kirkon historiassa ja merkitsisi lopullisesti tapaa, jolla paavit joutuisivat käsittämään pontifikaattinsa.
• 31. joulukuuta 2023: Emerituspaavi Benedictus XVI kuolee Roomassa 95-vuotiaana. Hänen mukanaan lähtee viimeinen paavi, joka osallistuu henkilökohtaisesti työhön, jonka Toinen Vatikaanin kirkolliskokous.

Benedictus XVI:n työn ja teologisen ajattelun panos kristinuskolle ja ihmiskunnalle on jo nyt hedelmällinen ja tehokas. Yksi hänen huolenaiheistaan oli vastata ajankohtaisiin ongelmiin Pyhien kirjoitusten pohdinnan ja tulkinnan avulla.

Joseph Ratzinger trabajó muchos años estrechamente con san Juan Pablo II, quien lo nombró uskonopin kongregaation prefekti marraskuussa 1981, jossa hän tuli tunnetuksi teologina ja innoitti kirkkoa 31 vuoden ajan.

Hän oli suora todistaja konsiilin jälkeisestä kriisistä, uskon keskeisten totuuksien kyseenalaistamisesta ja kokeiluista liturgian alalla. Jo vuonna 1966, vuosi sodan päättymisen jälkeen, oli Toinen Vatikaanin kirkolliskokous, sanoi näkevänsä "halpahintaisen kristinuskon" etenemisen.

Así, el papa teólogo, logró expresar con gran fuerza argumentativa y, al mismo tiempo, con gran unción espiritual lo que constituye el corazón de la fe cristiana y de la misión de la Iglesia. Frente a los escándalos eclesiásticos, Benedicto XVI hacia llamamientos a la conversión, a la penitencia y a la humildad.

En septiembre de 2011 invitaba a la Iglesia a ser menos mundana: «los ejemplos históricos muestran que el testimonio misionero de la Iglesia desprendida del mundo resulta más claro. Liberada de fardos y privilegios materiales y políticos, la Iglesia puede dedicarse mejor y de manera verdaderamente cristiana al mundo entero; puede verdaderamente estar abierta al mundo…».

Jeesus Kristus: Joseph Ratzingerin teologian keskeinen ydin.

Hänen perintönsä teologina ja pastorina, jonka pääkohdat on hyvä palauttaa mieleen tällä hetkellä ja jossa koko elämäntyön työ yhdistyy, keskittyy Kristuksen hahmoon.

Jeesuksen Kristuksen läsnäolo pyhissä kirjoituksissa ja liturgiassa sekä hänen suhteensa kirkkoon ja Maria, es el núcleo central de su teología. En Jesucristo, Dios mismo se ha hecho visible y ha mostrado a los hombres su Amor salvador.

Puntualizando que esa revelación de Dios no es un simple hecho del pasado, sino una fuerza divina de hoy y para el futuro, accesible en la Iglesia de los santos, habilitados como testigos de la resurrección por medio del Espíritu Santo.

Hänen ajattelunsa teologisiin ja ontologisiin tukipilareihin kuuluu myös henkilö ja rakkauden, totuuden, kauneuden ja toivon merkitys hänelle, ja nämä teemat heijastuvat hänen enkyrikoissaan.

Kristillisen sanoman julistaminen, Benedictus XVI vaati sekä uskoa että järkeä; ja näiden kahden välisestä suhteesta voimme nähdä hänen käsityksensä teologiasta, katekeesista ja saarnaamisesta. Lopuksi, mitä tulee lähetystyöhön, hänen lausumansa palvelutyöstä ja saarnaamisesta ovat mielenkiintoisia. Ehtoollinen (jolla on merkittäviä seurauksia ekumeeniselle teologialle), luomakuntaan, uskontoihin ja kirkon suhteeseen.

Benedictus XVI: nöyryys ja kirkon palveleminen

Benedictus XVI oli yksi 1900- ja 2000-luvun suurista teologeista, intellektuelli, joka on koko elämänsä ajan etsinyt teologian tutkimuksen, tutkimuksen ja opetuksen kautta Jumalan kasvoja. Ja samaan aikaan hän oli yksinkertainen mies, hyvin sydämellinen ja lempeä, jopa ujo, joka asetti elämänsä täysin kirkon käyttöön ja palvelukseen.

Kun hänet valittiin paaviksi vuonna 2005 nimellä Benedictus XVI, hän kommentoi haastattelussa, että hän rukoili konklaavin aikana "Herraa valitsemaan jonkun minua vahvemman, mutta tuossa rukouksessa hän ei ilmeisesti kuunnellut minua". Nimi ei ollut sattumaa, vaan hän valitsi sen Benedictus XV:n ja Benedictus Nursian kunniaksi, jotka olivat rauhan paavi ja luostarielämän alullepanija lännessä.

Eronpyyntö pontifikaatista

Yksi Benedictus XVI:n yllättävimmistä ja nöyrimmistä teoista sekä osoitus hänen rohkeudestaan oli hänen eroamisensa paavin virasta. Se oli historiallinen tapahtuma kirkon elämässä. Vasta vuonna 1294, seitsemänsataa vuotta aiemmin, Celestinus V oli luopunut paavin virasta. Tosiasia on, että siihen asti kukaan ei ajatellut, että Rooman piispalla olisi ikäraja. Paavi Benedictus XVI rikkoi ikivanhaa perinnettä ja teki sen harkitulla ja perustellulla tavalla.

Kaikista näistä syistä Benedictus XVI:n hahmolla on ja tulee olemaan erityinen merkitys kirkon historian kannalta paavina, teologina ja entisenä uskonopin kongregaation prefektinä. Hänellä oli merkittävä vaikutus Franciscus I:een, ja hän vaikuttaa myös myöhempiin paavikausiin. Hänen tulkinnallinen panoksensa Vatikaanin toiseen kirkolliskokoukseen on määritellyt joitakin katolisen kirkon linjoja, samoin kuin hänen kirjoittamansa kymmenet teologisesti ja metafyysisesti poikkeuksellisen arvokkaat teokset. Hänen perintönsä pysyy kauempana ja saavuttaa korkeuksia, joita on nyt vaikea arvostaa täysimääräisesti.