Airan Osmar Cortés Silva on seminaarilainen Tabascon hiippakunnasta Meksikosta.
"Voin sanoa, että kutsumukseni alkoi, kun olin noin 14-vuotias, teini-ikäisille suunnatun retriitin tuloksena, johon sain armon osallistua.
Siitä lähtien aloin olla kiinnostunut Jumalan asioista. Aloin käydä seurakuntani teiniryhmien kokouksissa, messussa joka sunnuntai. Tällä tavoin uskoni kasvoi pikkuhiljaa.
Kun olin vuoden verran sinnitellyt teiniryhmissä, eräs ystäväpiirini sai idean perustaa teinikuoro. Mutta tietysti olimme 14-, 15- ja 16-vuotiaita, joilla oli ajatus kuoron perustamisesta, mutta meillä ei ollut tarpeeksi resursseja sen toteuttamiseen. Kävi niin, että uskaltauduimme toteuttamaan erilaisia aktiviteetteja, kuten arpajaisia ja jonkinlaista suurta tapahtumaa, jonka avulla saimme kaikki resurssit, jotta pystyimme perustamaan kuoron.
Meillä oli tarvittavat resurssit, vain yksi asia puuttui: soittimien soittamisen opettelu. Ja vaikka monet eivät uskoneet meihin, onnistuimme muodostamaan kuoron. Olimme palveluksessa 8 vuotta, jolloin lauloimme messuissa, pyhiinvaellusmatkoilla, nuorisotapahtumissa ja suojeluspyhimysjuhlissa. Se oli hieno kokemus. Kerron tästä yksityiskohtaisesti, koska palvelukseni auttoi minua vahvistamaan kutsumustani. Palveluksen ansiosta tutustuin hiippakuntaan ja ymmärsin, että pappeja tarvitaan, ei vain omassa hiippakunnassani vaan kaikkialla maailmassa.
Kahden vuoden hengellisen saattamisen jälkeen ja työurani loppuvaiheessa otin askeleen ja menin seminaariin vuonna 2016.
Olin hiippakuntani seminaarissa vain puolitoista vuotta, sillä lokakuussa 2017 sain kuulla, että minun oli matkustettava Espanjaan jatkamaan koulutustani Bidasoan seminaarissa ja opintojani Navarran yliopistossa.
Myönnän, että aluksi se oli hieman vaikeaa, mutta Jumalan avulla selvisin siitä, ja nyt olen hyvin onnellinen Bidasoassa, alle kahden vuoden päässä koulutukseni päättymisestä."
"Kiitän teitä kaikesta siitä hyvästä, mitä teette niitä tarvitseville hiippakunnille vastataksenne uuden evankelioimisen haasteisiin.
Herra Pyhä Joosef ja Guadalupen neitsyt rukoilkoot rakkaan Poikansa puoleen ja täyttäkööt teidät runsaalla armolla ja siunauksilla teille ja perheillenne."
