"Pappisvirka koostuu tehtävän iloisesta suorittamisesta".
Isä Fermín Rigoberto Nah Chí vihittiin papiksi vuonna 2011 Meksikon Jukatanin arkkihiippakunnassa, jossa hän syntyi 34 vuotta sitten.
Hän oli kuitenkin yllättynyt, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta suorittaa opintonsa loppuun Pyhän Ristin paavillisessa yliopistossa, "koska olin juuri oppimassa papiksi, pastoriksi".
Nykyään hän tunnustaa olevansa "onnellinen pappi ja filosofian opiskelija ikuisessa kaupungissa".
Pappisviran ensimmäiset kuukaudet
Toimin kirkkoherrana San Francisco de Asís -yhteisössä Conkalissa (Jukatan), muutaman minuutin päässä Jukatanin pääkaupungista Méridasta. Yksi asia, joka kiinnitti huomioni, oli se, että urheilukentillä oli niin paljon nuoria, mutta sunnuntain messussa vain muutama: Seurakunnassa ei ollut nuorisopalvelua eikä seurakunnassa ollut rakennetta nuorten evankelioimiseksi.
Siellä ymmärsin selvästi, mitä Jumala pyysi minulta tuolloin.
Huolehtia näistä pojista ja tytöistä, tuoda heidät lähemmäs Kristusta, luoda nuorille seurakuntarakenne, tila, jossa he tuntevat, että heillä on oma paikkansa kirkossa ja että heidät otetaan huomioon.
Jumalan avulla otin ensimmäiset askeleet tehtävässäni tutustumalla niihin nuoriin, jotka erottuivat muista heidän johtajuusominaisuuksiensa vuoksi, ja tunnistamalla heidät, kutsumalla heidät ja muodostamalla heidän kanssaan nuorisotyön liikkeellepanevan voiman.
Nykyään olen onnellinen pappi ja opiskelija, joka monien muiden tavoin kamppailee yliopiston akateemisten vaatimusten kanssa.
Apuraha erikoistumista varten Roomassa
Pian hiippakunnan seminaarin rehtori kertoi minulle, että minulla oli mahdollisuus suorittaa erikoistumisopintoni Roomassa. Myönnän, että tämä ehdotus hämmensi minua suuresti, koska olin vasta tutustumassa uuden seurakuntani todellisuuteen, olin vasta oppimassa olemaan pappi, olemaan pastori. En kuitenkaan miettinyt asiaa paljon, ja vastaukseni oli kyllä.
Kirkkoherran toimikauteni jälkeen tulin Roomaan suurella innolla opiskelemaan yliopistoon.
On kulunut puolitoista vuotta siitä, kun aloitin uuden kokemukseni pappina ja opiskelijana.
Tänä aikana Olen oppinut ymmärtämään syvemmin, että pappisvirka ei ole vain seurakuntapalvelun harjoittamista, vaan pikemminkin piispan meille antaman tehtävän iloista toteuttamista.. Nykyään olen onnellinen pappi ja opiskelija, joka monien muiden tavoin kamppailee yliopiston akateemisten vaatimusten täyttämiseksi.